Dominik Fleischmann:
Paranvoi ja turvejäkälä – asiat, joita olen oppinut kuolemasta

He nousevat sinne, missä kaikki muu on romahtanut ja kukoistavat siellä, missä mikään muu elämä ei enää viipyile. He kohoavat nopeasti mutta eivät koskaan korkeuksiin. Heidän yhteytensä kuolleisiin on niin läheinen ja intiimi, että se saa pohtimaan: Jos kutsuisimme heitä kuolemaksi, vastaisivatko he?
Yrittäessään käsitellä ja ymmärtää ystäviensä kuolemaa ja turvallisen paikan menettämistä, kuvataiteilija Dominik Fleischmann kääntyy metsän tiedon ja niiden olentojen puoleen, jotka tuntevat kuoleman, kaikissa väreissä, olomuodoissa ja olemuksissa. Lehtiin, limasieniin, sienikuntaan ja jäkäläkasveihin keskittyvä näyttely HAA Galleriassa tutkii mätänemisen ihmeitä ja metsän pohjan viisautta valokuvallisten installaatioiden kautta. Dominik pyrkii ymmärtämään ja käsittelemään menetyksen luonnetta Pohjoismaiden viimeisissä vanhoissa metsissä sekä Helsingin kaupunkimetsissä.
Kamera muuttuu suurennuslasiksi ja portaaliksi, jonka avulla voidaan kuvata kuoleman seuralaisten aavemaista kauneutta ja mystisyyttä. Valokuvat on yhdistetty klorofyllivedoksiin ja liikkuvaan kuvaan, jossa on dokumentoitu lahoavien lehtien ja limasienten välistä vuoropuhelua. Näyttely kutsuu katsojat pohtimaan suhdetta kuolevaisuuteen, lajien välisiin riippuvuuksiin sekä surun muotoihin maailmassa, jossa menetys ja erot ovat läsnä.

Paranvoi ja turvejäkälä – asiat, joita olen oppinut kuolemasta on osa Dominikin pitkäaikaista taiteellista tutkimusta Putoaa kuin lehti. Projekti on omistettu lehtien ihmeille ja lajienväliselle vastavuoroisuudelle. Taiteellisessa prosessissaan Dominik yhdistää kokeellisia valokuvausmenetelmiä, monimateriaalisia installaatioita ja luonnonkuiduista käsintehtyä paperia. Se on prosessi, joka kutsuu eri elementtien toimijuuksia havaitsemaan taideteoksia jatkuvasti muuttuvassa vuoropuhelussa ympäristönsä kanssa. Projektia ohjaavat empatia, suru ja lahoaminen sekä yhdessä oppiminen kumppani­lajien kanssa.

Projektia ja näyttelyä ovat ystävällisesti tukeneet Koneen Säätiö ja Paulon Säätiö.

Dominik Fleischmann (s. 1989, Saksa) on kuvataiteilija ja tohtoriopiskelija Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Ennen ja jälkeen Saksassa ja Suomessa suoritettuja valokuvaopintoja hän on työskennellyt eläinsuojelualueilla ympäri maailmaa, tutkien ihmisen ja muiden eläinten välistä suhdetta. Hänen käytäntölähtöinen tutkimuksensa pyrkii löytämään eettisiä tapoja olla vuorovaikutuksessa luonnon kanssa tavoilla, jotka tarjoavat ekologisia ja vaihtoehtoisia tapoja tehdä ja esittää taidetta. Dominikin työ yhdistää dokumentaarisen lähestymistavan lyyriseen kerrontaan ja ammentaa inspiraatiota luontokirjailijoilta, ekofeminismistä, runoudesta sekä ympäristöaktivismista.