Kuva: Silja Puranen: Talvipuutarha (vasen) & Ida Nisonen: Niagara Falls (oikea)

”Pieniä liikahduksia” on kolmen kuvataiteilijan ryhmän kolmastoista yhteinen näyttely. Tekstiiliteoksista ja videoinstallaatiosta koostuva näyttely kommentoi yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvia muutoksia. Tarkastelun kohteina ovat muun muassa suhde luontoon, kulttuuriin ja toisiin ihmisiin. Taiteilijaryhmä on pitänyt yhteisiä näyttelyjä vuodesta 2018 lähtien.

Leena Illukan ”Kir(j)otut Säännöt”-teoksissa yhdistyy menneisyys ja nykyisyys. Teosten pohjana toimivat kierrätetyt seinätekstiilit, joita Illukka purkaa, korjaa, yhdistää, sekä käsin kirjoo alkuperäisen kuvan päälle. Näin tuntemattoman kädenjälki ja Illukan kirjonta yhdistyvät uudeksi tarinaksi. Näissä tragikoomisissa teoksissa yhdistyy perinteinen kirjonta ja konsolipelien ikoninen kuvasto. Teokset käsittelevät teemoja ihmisyydestä ja ympäristöstä. Esimerkiksi ”Dream Lover”-teossarjassa videopeleistä tuttu, lemmenkipeä Donkey Kong tuskailee perinteisissä kukka-aiheisissa kanavatöissä.

Silja Purasen ”Talvipuutarha”-videoinstallaation aiheena on ihmisen luontosuhde ja vaikutus ympäristöön. Teoksen lähtökohta on kertakäyttömuovien ylenpalttinen käyttö, sekä pyrkimys korvata luonto keinotekoisilla jäljitelmillä. Alkuperäisen jäljittely toistuu ja kertautuu teoksessa eri tasoilla – muovisina kukkajäljitelminä, ja näitä imitoivina digitaalisina animaatioina. Teoksessa näkyy myös inhimillinen tarve etsiä kauneutta dystooppisessakin ympäristössä. Teosten visuaalisena innoittajana on muovimateriaalin estetiikka, kitsch, camp ja tee-se-itse-asenne.

Virpi Vesanen-Laukkanen käsittelee ”Outoa pehmeyttä”-sarjan teoksissaan lempeästi ja huumorilla aikaa, muutosta, ikääntymistä ja elämää lastenlasten kanssa. Tekstiiliteokset saavat vaikutteita surrealismista ja arkielämästä, jossa pieniä liikahduksia tapahtuu koko ajan. ”Tissituolin” syleily valahtaa ja venähtää, mutta pehmeys lohduttaa. Sävypaperileikkaukset ovat osa ”Tuokiokuvia”-sarjaa, jonka lähtökohtana ovat kännykkäkameralla tallennetut, nopeasti ohi menevät tilanteet.

Näyttelyä on tukenut Taiteen edistämiskeskus ja Suomen Kulttuurirahasto.

Leena Illukka (s. 1962) on monialainen kuvataiteilija, jonka tärkein tekniikka on kirjonta, jota hän käyttää kuvanveistossa, valokuvauksessa ja moniosaisissa tekstiiliteossarjoissa. ”Käsin kirjominen on minulle prosessi, jonka aikana teos avautuu pala palalta”. Illukka on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutissa ja suorittanut kuvataiteen ylemmän AMK-tutkinnon Saimaan ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2023 hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke. Illukan teoksia on kotimaisissa ja ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/…/leena-tuulikki-illukka

Silja Purasen (s. 1961) teosten keskipisteessä on ympäröivän todellisuuden ilmiöiden kriittinen tarkastelu. Urallaan Puranen on työskennellyt mm. tekstiilien, digitaalisen kuvan, videon ja animaation parissa. Puranen on valmistunut kuvataiteilijaksi Lahden taideinstituutista ja taiteen maisteriksi Aalto-yliopistosta. Hänen teoksiaan on useissa kotimaisissa ja ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa. Puranen sai vuonna 2009 Pohjoismaiden suurimman tekstiilitaiteen palkinnon, Nordic Award in Textiles. Vuonna 2023 Puraselle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/silja-puranen

Virpi Vesanen-Laukkanen (s. 1957) on tekstiili- ja kuvataiteilija, joka tulkitsee naisen elämään liittyviä myyttejä ja kuvastoa. Hän leikkaa paperia, uusiokäyttää materiaaleja tehden niistä reliefejä, ompelee karamellipapereista pukuveistoksia ja kankaasta pehmoja. Vesanen-Laukkanen on koulutukseltaan taiteen maisteri. Hänet valittiin vuonna 2008 Ornamon vuoden taiteilijaksi ja vuonna 2023 hänelle myönnettiin valtion ylimääräinen taiteilijaeläke. Hänen teoksiaan on kotimaisissa ja ulkomaisissa museoissa ja kokoelmissa. https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/virpi-vesanen-laukkanen