Galleria Katariinassa on esillä Anssi Hanhelan näyttely Vieraita 28.3.–21.4.2024.
Tervetuloa näyttelyn avajaisiin keskiviikkona 27.3. klo 17–19!
Kuva: Anssi Hanhela – Mielet, öljy kankaalle, 40 x 50 cm, 2024
Anssi Hanhela: Vieraita
Vuonna 1962 syntyneen Anssi Hanhelan sukujuuret ovat Haukiputaalta Pohjois-Pohjanmaalta, jonne hän palasi opiskeltuaan ja työskenneltyään vuosia eri puolilla Suomea.
Hanhelan taide alkoi 1980-luvulla ekspressiivisinä maisemamaalauksina. Ympyrä sulkeutui vuosituhannen vaihteessa, kun hän konstruktivististen jumalkuvien ja minimalistisen seksuaalisuutta käsittelevin piilokuvien jälleen alkoi maalata värikkäitä, ekspressiivisiä maalauksia, jotka koostuvat tarinoista ja kohtauksista elämässä.
Teokset ottavat kantaa muun muassa yksinäisyyden problematiikkaan ja ihmisen kokemaan yhteiskunnalliseen sortoon. Myös rakkaus on tärkeä teema. Miehen elämä on olemassaolon kamppailua todellisuuden ja omien herkkien tunteiden välillä. Se on eksistentialistista hätää siitä, mikä muistiin piirtyneistä jäljistä on todellisuutta, mikä yksinäisyydestä johtuvan haaveilun ja voimakkaiden tunteiden värittämää. Kaikki kuitenkin on yhtä totta, ympäröivä maailma hahmottuu vahvasti oman itsen kautta.
Maalauksista voi useimmiten löytää Hanhelan itse, tummahiuksisen ja viiksekkään, joskus hyvin tuimailmeisenkin miehen. Huumori on osa teosten välittämää ajatusmaailmaa. Eroottiset kuva-aiheet ja raitapaita-kausi ovat jäämässä taka-alalle, joista varsinkin jälkimmäinen heijastaa omassa elämässä tapahtuneita henkilökohtaisia muutoksia. Uutta ovat teoksissa esiintyvät haamut, henget ja aaveet. Ne kuvastavat omia ja ympärillä olevien ihmisten ajatuksia sekä kohtaamisia sekä kuvitelmia toisessa ulottuvuudessa.
Hanhelan maailmassa haamut edustavat hyvyyttä ja antavat yksilölle voimaa. Haamut ilmaantuvat milloin omasta päästä, milloin ikään kuin toisesta ulottuvuudesta. Henget ovat ajatuksia, joiden hyvyys tai pahuus riippuu päivästä ja olosuhteista. Yhteiskunnallinen epävarmuus synnyttää pahoja henkiä. Nykymaailmaa riivaavat itsekkyys sekä itserakkaus, liiallinen individualismi. Sen takia tarvitsemme haamuja.
Aaveet ovat ihmisen kopioita, mutta ne jäävät Hanhelan teoksissa piiloon. Hanhela kertoo nähneensä oman aaveensa kerran. Ajatus yliluonnollisista olioista liittyy taiteilijan kiinnostukseen suomalaista mytologiaa kohtaan ja luo rikkaan ja mielikuvitusrikkaan sisäisen maailman taiteilijan elämässä.
Teksti: Jaana Skyttä
Galleria Katariina, Rikhardinkatu 1, 00130 Helsinki
Aukioloajat: ti–pe 11–17, la–su 12–16