Arabian Allstars - YÖAIKA 12.8.-5.9.2010 Tyko Elo, Kaarina Haka, Janne Kaitala, Iina Kuusimäki, Mikko Maasalo, Maaria Oikarinen, Juha Okko, Tero Puha, Topi Ruotsalainen, Leila Sarola, Anna Seppälä, Taneli Stenberg, Vaula Valpola, Jouko Vatanen, Anna-Leena Vilhunen, Denise Ziegler Linkki näyttelyn kuva-albumiin Yö on levon aikaa, mutta myös vaaran tai paheellisuuden. Nyky-yhteiskunnassa yötyöskentely on yleistä, mutta ennen yö oli varattu prostituutiolle ja rikolliselle toiminnalle. Ihminen on pyrkinyt ”kesyttämään” yön monin eri tavoin. Yön merkitys on sähkövalon myötä muuttunut. Mitä yö merkitsee nykyihmiselle? Yöhön liittyviä asioita pohdiskelee näyttelyssään 16 kuvataiteilijan ryhmä, jota yhdistää työskentelytilat samassa Ateljeesäätiön kiinteistössä Arabiassa Helsingissä. Esillä on mm. maalauksia, installaatioita, kolmiulotteisia teoksia sekä valokuvia. Erilaisten tekijöiden tulkinnat teemasta avaavat ilmeikkään näkymän yöllisyyteen, öisiin ajatuksiin ja tunnelmiin – yön merkityksiin. Night is a time for rest, but it is also a time of danger and vises. In today's world, working at night is commonplace, whereas before nights were reserved for crime and prostitution. Man has tried to 'tame' the night in many ways. The meaning of night has changed by the invention of electricity. What meaning does night have in the contemporary world? These are themes that were concidered by a group of 16 artists, who share the same studio complex in Arabia, Helsinki. The medias of works by the group are varied; there are paintings, installations, video, sculpture and photography. The diversity of the artists brings together a multi-faceted and wide-ranging body of works, connected by the theme of night, nightly thoughts and meanings of night. 3.7.–8.8.2010 MENNÄÄN METSÄÄN! Helsingin Taiteilijaseuran kesänäyttely 2010 Galleria Rantakasarmin sydänkesän näyttely sukeltaa metsään oksat havisten – Mennään metsään! on varsinainen ryöpsähdys tulkintoja aiheistosta, joka on kautta aikojen inspiroinut niin taiteentekijöitä kuin taideyleisöäkin. Helsingin Taiteilijaseuran kesänäyttely lähestyy teemaa laveasti ja moni-ilmeisesti, esillä on runsaan sadan helsinkiläistaiteilijan teoksia. Kokonaisuus ilmentää suomalaista sielumaisemaa laidasta laitaan, niin haltioituneita metsäimpressioita ja paneutuvaa luontokuvausta kuin ekologisia kannanottoja ja kiperiä kommentteja otsikon ilmaisun kuvainnollisessa merkityksessä. Suomenlinnan runsaslukuiselle kesäyleisölle avautuu näyttelyssä kattava näkymä pääkaupunkiseudun kuvataiteeseen ja -taiteilijoihin. Esillä on teoksia niin ansioituneilta konkareilta kuin tuoreilta tulokkailtakin: maalauksia, valokuvia, grafiikkaa, veistoksia, installaatio- ja videotaidetta. Näyttely on myös kesäisesti ”take-away”, joten ihastuessaan voi saman tien hankkia palan metsää mukaan vietäväksi. Samalla näyttelykokonaisuus uudistuu päivittäin ja säilyy vehreänä alusta loppuun. Helsingin Taiteilijaseura on 735 ammattikuvataiteilijan yhdistys, jonka tärkeimmät toimintamuodot ovat galleriat Katariina ja Rantakasarmi, Kuvataidekoulu ja Kurssikeskus Kaapelitehtaalla sekä Taidelainaamo Rikhardinkadun kirjaston yhteydessä. Jäsenkunnalle avoin teemallinen kesänäyttely on muodostunut seuran suosituksi perinteeksi. Aiempia kokonaisuuksia ovat olleet muun muassa Erotique 2006, I Love Helsinki 2007, Ajassa kiinni 2008 ja Eläimellistä 2009. Lisätietoja Helsingin Taiteilijaseurasta ja näyttelystä www.helsingintaiteilijaseura.fi. 3.6.-27.6.2010 
NIGHT TIME – Arabian AllStars
Heidi Romo: Halu, osa 1, 2010, lambda-vedos/silisec pohjustus, 60 x 90cm
• BAKKANAALIT lauantaina 12.6. klo 15 – livemusiikkia, performansseja ja yllätyksiä
Linkki näyttelyn kuva-albumiin
Suomenlinnan Rantakasarmissa kesäkuussa nähtävässä kahden taiteilijan yhteisnäyttelyssä on esillä Pirjetta Branderin ja Heidi Romon uusia teoksia, Branderilta tilateos ”Giant” sekä vesivärimaalauksia ja esinekoosteita, Romolta valokuvia teemallisista sarjoista. Taiteilijat toteuttavat erillisiin galleriahuoneisiin yksityiset kokonaisuutensa ja kolmanteen huonetilaan, ”keittiöön”, yhteisen projektiluonteisen installaation, jossa näyttely ”kokataan” yhtenäiseksi esitykseksi.
Helsingissä asuvat ja työskentelevät kuvataiteilijat Pirjetta Brander (s. 1970) ja Heidi Romo (s. 1969) toteuttavat teoksia monin eri tekniikoin, pääasiallisesti viimeaikaiset työt ovat olleet videoita, valokuvia ja maalauksia. Sekä Brander että Romo ovat saaneet monipuolisen taidekoulutuksen ja 90-luvun puolivälistä lähtien esittäytyneet aktiivisesti niin yksityis- kuin yhteisnäyttelyissäkin. Molemmat toimivat laajasti taidealan toimissa ja yhteisöissä mm. AV-arkissa, MUU ry:ssä ja Helsingin Taiteilijaseurassa. Heidän teoksiaan on useissa merkittävissä kokoelmissa mm. Helsingin kaupungin taidemuseo, Kiasma, Suomen valtio.
Näyttelyyn liittyy tapahtuma BAKKANAALIT lauantaina 12.6., jolloin ohjelmassa on performansseja ja livemusiikkia. Esiintyjinä Lennie Lee (Lontoo), Pauliina ja Kalle Turakka-Purhonen sekä The Brandermen. Tarkemmat tiedot Pirjetta Branderin tiedotteessa.
Kiitos AVEK:lle, Suomen kulttuurirahastolle ja Taiteen keskustoimikunnalle näyttelyn tukemisesta.
Pirjetta Brander: Giant, 2010, tilateos
6.5.-30.5.2010 TOISEUDEN KOHTAAMINEN
Jonna Johansson, Jari Järnström, Annu Kapulainen, HannaMari Mäkelä, Teemu Mäki, Jan Neva, Jarmo Vellonen. Mika Vesalahti, Maria Wolfram, Dmitri Zudov, Magdalena Åberg
Teemu Mäki "Going into Trance", 2009-10
• Näyttelyyn liittyy avoin keskustelutilaisuus ja taiteilijatapaaminen, lauantaina 15.5. klo 14–16 näyttelyn taiteilijoita galleriassa keskustelemassa toiseuden -teemasta.
Linkki näyttelyn kuva-albumiin
Toiseuden kohtaaminen -näyttely sai alkunsa syksyllä 2008, kun Kirkkopalvelut ry:n kuvataidetyöryhmän aloitteesta kuvataiteilijat Jarmo Vellonen ja Mika Vesalahti ideoivat ja kuratoivat yhteiskunnallisen teeman puitteissa kokonaisuuden ajankohtaista nykytaidetta. Näyttelyn oli määrä kiertää Suomen seurakunnissa vuoden 2009 aikana. Toiseuden problematiikkaa monipuolisesti käsittelevä näyttely sai kirkon taholta ristiriitaisen vastaanoton ja toteutui tuolloin vain osittaisena kahdessa seurakunnassa. Kirkon kuvataidetyöryhmä sanoutui syntyneen mediakohun vuoksi nopeasti irti hankkeesta ja näyttelyprojekti luovutettiin taiteilijoille. Nyt Suomenlinnassa nähtävä, alkuperäisestä jonkin verran muuttunut kokonaisuus toteutuukin taiteilijavetoisesti kuraattoriensa koordinoimana.
Galleria Rantakasarmin näyttelyssä on esillä teoksia 11 kuvataiteilijalta, joiden työskentelyä yhdistää yhteisöllinen suuntautuminen ja pyrkimys hakea aiheensa ympäröivästä yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Toiseuden käsite yleisesti merkitsee jotain erilaista, normista ja tutusta poikkeavaa. Julia Kristevan mukaan toiseuden problematiikassa pelkäämme muukalaista itsessämme. Toiseus liittyy niin sosiaaliseen syrjäytymiseen kuin etnisen eron määrittämään asemaan. Näyttelykokonaisuudessa pohditaan muun muassa yksilön eristämistä yhteisöstä tai yhteiskunnasta, etnisten vähemmistöjen kohtaamista, sosiaalista eriarvoisuutta ja köyhyyttä, identiteetin etsimistä, valtaa ja väkivaltaa. Sisältö lähtee yksilötasolta ja päätyy ajan myyttien kautta globaalin yhteisöllisyyden tunnustamiseen.
Kuraattori, kuvataiteilija Mika Vesalahti tiivistää taiteen yhteisöllisestä tehtävästä: ”Taiteilijan on annettava muoto vaikeimmille kokemuksilleen ja elämismaailman haasteellisimmille ristiriidoille. Tähän kuuluu niin sisäinen kuin yhteiskunnallinen ulottuvuus, jotka eivät jakaudu erillisiksi maailmoikseen, vaan muodostavat kokemuksellisen pohjan kaikelle havaitsemiselle.”
Kiitos Alfred Kordelinin säätiölle näyttelyn tukemisesta.
15.4.–2.5.2010
HANNE JUGA – Tänään meri on tyyni - Maalauksia
Hanne Juga: Syyspäivä, Suvisaaristo (3), sekatekniikka 2009, 122 x 122cm
Linkki näyttelyn kuva-albumiin
”Maalausteni lähtökohta on - jälleen kerran - meri: kesäöiden hiljainen tyyneys, maiseman grafiikka, rantojen kivet ja tapahtumat ja veden olemus. Oleskelen näennäisen joutilaana, tuijottelen ja teen havaintoja läheltä ja kaukaa, viipyilen vesien tuntumassa. Katselen, haistelen, koen merta. Meri on minulle tärkeä, rakas elementti jonka äärellä koen olevani olemassa. Se antaa minulle aiheet maalauksiini, elämykset, pelot, ja välillä jopa leivän (ja kalan).
Olen havaintomaalari, lumoudun jostakin näkemästäni väristä, maisemasta, graafisesta linjasta, eläimestä… ja työskentely saa alkunsa. Työskentelyn edetessä alkuperäisen havainnon merkitys saattaa toki heiketä tai muuttua. Häpeilemättä myös romantisoin ja estetisoin maalauksissani olioita, länttejä, välkkeitä ja jätöksiä.
Kankaalle maalaamisen lisäksi kokeilen mielelläni erilaisia materiaaleja nimenomaan maalausten pohjana. Näyttelyn perustana ovat työt, joissa olen muoville tai puulle laskettua lyöntimetallia työstänyt sellakalla ja pigmenteillä sävyttäen ja öljyväreillä maalaten. Pohjat ovat usein vanhoja, aiemmin jossain muualla käytettyjä levyjä, joissa jäljet, rosot, työsaumat ja työskentelyn fyysisyys ovat saaneet jäädä näkyviin. Pohjamateriaalia näkyy lopputuloksessa paljon ja sen olemus on merkittävä, mutta kuitenkin maalaukselliset ratkaisut tekevät teoksesta nimenomaan maalauksen.
Matka havainnosta maalaukseen sisältää valintoja, mutta myös paljon mystiikkaa, ja usein maalaan hyvin vaistonvaraisesti ja kohtalonuskoisesti ilman tarvetta analysointiin. Yleensä en myöskään töilläni halua kertoa pitkiä tarinoita, julistaa tai provosoida. Haluan tehdä maalauksia, joita on hyvä katsoa ja joiden äärelle kokija voi ja haluaa katseellaan ja tuntemuksineen yhä uudelleen palata. Maalaaminen on minulle itselleni hyvin meditatiivinen tapahtuma: olemisen muoto ja olotila, jossa haluan elää.
Tätä maalaamisen olotilaa en voi katsojan kanssa jakaa, mutta sen lopputuloksen voin.”
Hanne Juga (s. 1961) asuu ja työskentelee Helsingissä. Hän viimeistelee parhaillaan täydentävinä opintoina kuvataiteen ammattikorkeakoulututkintoa Lahden Taideinstituutissa. Visuaalisen alan erikoisammattitutkinnon hän on suorittanut vuonna 2000. Juga on työskennellyt lavastemaalarina vuodesta 1985 alkaen, ja tekee yhä tätä työtä kuvataiteilijan toimen ohessa.
Jugalla on ollut 2000-luvulla useita yksityisnäyttelyitä mm. Rovaniemen Galleria Napa (2010), Helsingissä Galleria Rikhard ja Malmitalon Galleria (2009), Galleria Johan S (2008 ja 2006) ja TM Galleria (2005). Jugan töitä on ollut esillä yhteisnäyttelyissä kotimaassa ja ulkomailla mm Helsingin Taiteilijaseuran näyttelyvaihtoprojektissa ja juhlanäyttelyissä, SKjL:n vuosinäyttelyissä sekä useissa Arte Vida Arte -projektin näyttelyissä.
Näyttelyyn liittyy taiteilijatapaaminen, Hanne Juga paikalla galleriassa sunnuntaina 25.4., tervetuloa!
Taiteilijoita yhdistää työskentely samassa tehdaskiinteistössä Turussa sekä yhteinen opiskelutausta Turun Taideakatemiassa (Turun Piirustuskoulu) 1980-luvulla. Tällä hetkellä Jorma Hyttinen toimii Taideakatemian maalauksen opettajana, Minna Maija Lappalainen vetää Turun Taiteilijaseuran Dakar-projektia ja -residenssiä ja Riitta Liede on Turun Taiteilijaseuran puheenjohtaja.
Jorma Hyttinen
VIATTOMUUDEN AIKA
Näyttelyn pääosassa on maalaussarja jossa kuvaan lapsiani heidän ollessaan noin vuoden ikäisiä ja vielä täysin tietämättömiä elämän ja maailman monimutkaisista kuvioista. Kun puhe ei ole vielä kehittynyt, voi vain arvailla mitä lapsen tarkkaavaisen katseen taakse kätkeytyy. Ilmeitä on tietysti helpompi tulkita, mutta ajatuksia ei voi lukea.
Maalauksia voi pitää muotokuvina, mutta teosten koko, värimaailma ja kuvan rakenne eivät kuitenkaan edusta perinteistä muotokuvamaalausta.
Riitta Liede
VIELÄ MERELLE
Olin tekemässä näyttelyä kovan onnen siirtolaisuudesta Afrikasta Eurooppaan- lähtemisestä tuntemattomille merille pelosta huolimatta. Asia tuli lähelle asuinjaksoiltani Senegalissa ja Espanjassa.
Tajusin kuitenkin pian, että samalla olin käsittelemässä myös omaa lähtöäni tuntemattomille vesille, kohti ikääntymistä. Samalla tavoin riittämättömin eväin ja pelokkain mielin.
Mutta lähteminen on välttämätöntä, jos aikoo elää elämänsä.
Näyttely koostuu kahdesta installaatiosta ja sekatekniikalla toteutetuista veistoksista.
Minna Maija Lappalainen
TERRA DESTINO
Matkalla työhuoneelle ohitan alkoholistien yömajan ja sen liepeillä leiriytyvien miesten suojakseen kyhäämät rakennelmat. Toisenlaisen työmatkan teen vuosittain Afrikkaan. Siellä työttömät nuoret miehet haikailevat Euroopan kultamaille. Sinnikkäimmät heistä pääsevät meren yli- ja päätyvät lopulta kaupunkien liepeille itselleen suojaksi kyhäämiin rakennelmiin.
Teltta-installaatio on rakennettu Afrikasta tuomistani muovipusseista. Huterat miniatyyriasumukset kertovat niin laittomien siirtolaisten kuin muidenkin syrjään sysättyjen karusta arkitodellisuudesta ja yltäkylläisen Euroopan nurjasta puolesta.
28.1.-21.2.2010
Kolmen taiteilijan yksityisnäyttelyt
JANIKA HERLEVI – Grafiikkaa
ELIISA MÄÄTTÄLÄ – Piirustuksia ja kollaaseja
TERHI SILENIUS – Valokuvia ja installaatioita
JANIKA HERLEVI (s. 1978, asuu ja työskentelee Vaasassa)
”Taiteellinen työskentelyni syntyy piirtämisen, maalaamisen ja taidegrafiikan vuorovaikutuksessa ja leikkauskohdissa. Maalauksellinen ja ekspressiivinen tyyli hallitsee kokonaiskuvaa, jota rikkovat erilaiset esittävät elementit. Rantakasarmin näyttely koostuu suurikokoisista collagrafia-monotypioista.
Brittiläinen, viktoriaanisella aikakaudella elänyt valokuvaaja Julia Margaret Cameron (1815–1879) antoi romanttisilla potreteillaan naisista ja lapsista innoituksen teoksilleni. Naisen tila, paikka tuolla aikakaudella kulminoitui ajatuksissani vaatteisiin jonkinlaisina haarniskoina ja naisten yhteisenä kokemuspiirinä. Kiristävät korsetit ja häkkimäiset vannehameet toivat oman symbolisen merkityksensä teoksiin.”
ELIISA MÄÄTTÄLÄ (s.1955, asuu ja työskentelee Turussa)
Näyttely koostuu piirustuksista ja puisista, laatikkomaisista rakennelmista, kollaaseista. Pienten teosten ryhmästä muodostuu suurempi kokonaisuus. Kuvissa esiintyy jäniksiä, ihmisiä ja muita olentoja, ne muodostavat ryhmiä, jonoja ja verkostoja. Olennot ovat osia kokonaisuuden kudelmassa, jossa yksilön merkitys on katoava.
”Aiheeni ovat lähtöisin oman elämän riemusta ja traagisuudesta, alitajunnan syövereistä; vasemman käden saldoa. On hauska yhdistellä erilaisia asioita ja tekniikoita keskenään, kääntää kaikki nurin niskoin, ylösalaisin ja ottaa uusi lähtö. Piirtäminen on huvia, ja voi parhaimmillaan olla uusien viestien vastaanottamista.
Aloitin päiväkirjamaisen piirtämisen kaksi vuotta sitten; kuva päivässä pitää käden valppaana. Kynänjälkeni on spontaania ja sarjakuvamaista. Piirrokset olen kiinnittänyt puulle tai vanerilevyyn, se antaa mielestäni teoksille turvallisuutta ja ryhtiä. Olen kokeillut erilaisia pintakäsittelyjä ja pidän siitä, että kuvan päällä on utuinen kalvo.”
TERHI SILENIUS (s. 1977 Oulu, asuu ja työskentelee Helsingissä, www.terhisilenius.net)
Unimuistelmat | Dream memorandum – ”Näyttely käsittelee ihmisen suhdetta taloon ja taloa ympäröivään maisemaan sekä ihmisen ja talon välistä symbioosia. Kokonaisuus koostuu läpikuultavista valokuvateoksista ja niiden varjokuvista sekä kahdesta installaatiosta, jotka rakentuvat valokuva- ja videoprojisoinnista, transparenteista valokuvista ja äänistä. Tilateos Breathing house on illusorinen kuvaus talon ja ihmisen yhteen kasvamisesta. Kaksonen -installaatio kuvaa talossa eläneiden ja edesmenneiden asukkaiden aaveita ja heijastumia maisemassa.
Kiinnyn itse joihinkin taloihin voimakkaasti. Talot, jotka olen tuntenut kodikseni, ovat muuttojen jälkeen seuranneet unina mukanani. Nämä omakohtaiset unet ovat ohjanneet prosessia, kirjoittamisen sijaan olen tallentanut uniani muistiin kuvina.”
AVEK on tukenut Terhi Sileníuksen näyttelyä.
7.1.-24.1.2010
EPÄYHTÄLÖ - Kuvataiteiden MA- opiskelijat/ TaiK
Näyttelylle ei haettu yhteistä nimittäjää. Epäyhtälöllä tarkoitetaan matematiikassa ehtoa, missä kahdesta lausekkeesta toinen on suurempi tai mahdollisesti yhtä suuri kuin toinen. Matematiikassa ei ole tulkinnanvaraa, mutta yhteisnäyttelyssä arvoja voi testata muutenkin kuin mittatikulla. Mukana ovat Elina Bäckman, Ana Costa, Aulis Harmaala, Miina Hujala, Katri Kainulainen, Maija Ojanen, Sara Pfrommer, Kari Vehosalo, Johan Vestin ja Mirimari Väyrynen. Lisätietoa koulutusohjelmasta http://www.uiah.fi/finearts/
Elina Bäckman tutkii teostekstin ja nimeämisen suhdetta kuvan tulkintaan. Teksti on kunnioitettava kuvaan sitoutuva osa, joka ohjaa katsojan tulkintaa. Toisaalta Bäckman haluaa kyseenalaistaa teostekstin olemassaolon välttämättömyyden. Teospari koostuu vastakkain sijoitetuista valokuvista, jotka on nimetty neljällä eri tavalla.
Ana Costan maalaukset tutkivat subjektin, ihmisen tai eläimen, olemista ja sen sisältöä – ruumiinsisäistä maailmaa. Teeman käsittelyn tarkoitus on syventää tietoisuutta yksilöstä, elävästä olennosta.
Aulis Harmaalan teos on esinekooste, jossa saattaa olla elävä ihminen. Mutta tuskin se uskaltaa. Teoksen tarina: Houkuttelen deittipalstalla tuntemattomia kotiini sokkotreffeille. Rapusta on ovi auki pieneen huoneeseen, jossa on kokovartalopeili. Itse pysyn näkymättömissä. Hetken aikaa kuvajaistaan tuijotettuaan suurin osa poistuu tyytyväisenä.
Miina Hujalan ”Blackout inside out" on kahden valokuvaparin ja videon kokonaisuus, jossa videoteos käsittelee peilin kautta itsensä näkemisen mahdottomuutta. Teos pohtii havainnoimisen variaatioita; sama hetki on esitetty kuvana sekä sisä- että ulkotilasta.
Katri Kainulaisen kierrätysmateriaaleista valmistetuissa teoksissa pohditaan hyvinvointiyhteiskunnan kääntöpuolta sekä yhteisön sisäisiä sukupuolirooleja stereotypioineen.
Maija Ojanen kuvaa arkea. Eletään yhdessä, mutta yksin.
Sara Pfrommer on vuodesta 2006 toteuttanut ideoitaan videoimalla. Kiinnostavia kohteita ovat arkipäiväiset ilmiöt ja tavanomaisen liikemateriaalin tehostaminen, voimakkuus ja pysyvyys. Kokeilemalla videokameran toimintoja hän saa oivalluksia. Esimerkiksi miten kamera toimii illan hämärtyessä, päivänvalon hävitessä. Tai hämärtämällä linssi hengityksellä syntyy ristiriita katsojan ja kuvaajan välille.
Kari Vehosalon ”Der Riss” (I & II) valokuvasarjassa kuolema asettuu hetkeksi railoon - repeämään - jonakin käsitettävänä ja haltuunotettavana. Oleellinen yhteys kuoleman ja kielen välillä näyttäytyy hetkellisesti siinä, mitä sanat voivat ilmaista mutta ei todentaa. Barokin stilleben-perinne ohjaa pyrkimystä artikuloida tätä vain ihmiselle ainutlaatuista yhteyttä.
Johan Vestin - Mille pystytämme taiteemme ja kulttuuriset arvomme kun vanhat perustukset halkeilevat? Jumalat ovat menettäneet valtansa ja temppelit ovat tyhjillään. Kansa on kokoontunut seuraamaan spektaakkelia sirkusareenalle, josta kuuluu kauhun ja ihastuksen huudahduksia. Mutta painamalla korvaa katukivetykseen voin erottaa toisenlaisia ääniä, jotka kuulostavat salaperäisiltä riiteiltä. Onko joku vallannut katakombimme vai kuulenko harhoja?
Mirimari Väyrysen teokset syntyvät kokemusten ja ympäröivän havainnoinnin luomista impulsseista, ajatuksista ja tuntemuksista. Näyttelyssä oleva teos käsittelee välinpitämättömyyttä ja pois sulkemista. Tuottavuuteen, vahvuuteen ja vakuuttavuuteen tähtäävän kehityksen myötä pyritään eliminoimaan poikkeamat, häiriötekijät ja erheet. Samalla jää huomiotta osa monimuotoista inhimillisyyttä sekä yksilöllisyyden olemusta.
62°14′25″N | 25°44′40″E
128 245 asukasta / 109,5 asukasta/km2
1 466,48 km2 pinta-ala / 295,25 km2 vesistöjä
Sijainti, suuruus, pienuus, tiheys, väljyys, matkalla olo, fyysinen asuinpaikka, henkinen koti eivät määritä keitä olemme. Ne eivät kerro suuruudesta, pienuudesta eivätkä siitä, missä todellisuutemme sijaitsee. Todellisuudet kohtaavat vain ollessamme matkalla.
Tuomas Hallivuo (s.1968) – "Saan aiheet teoksiini usein omasta elämästä, arjesta, unista, asioista jotka ovat ihastuttaneet, vihastuttaneet tai ovat muuten tuntuneet kuvaamisen arvoisilta. Usein kuva alkaa elämään omaa elämää sitä tehdessä ja se saattaa muuttua tekoprosessin aikana aivan muuksi kuin olin alun perin sen suunnitellut. Saan uusia ideoita piirtäessäni laattaa ja lopputulosta katsellessani saatan keksiä kuvalle aivan uudenlaisen tarinan. Toivon että katsojat pystyvät kuviani katsomalla luomaan niille omat, itselle sopivat tarinat."
Pertti Karjalainen (s.1956) – "Näyttelyteokseni koostuu sarjasta valokuvia, jotka olen kuvannut matkoillani Venäjällä 2009. Kuvat ovat arkisia otoksia eri kaupungeista ja ympäristöistä. Kuvauskohtina olivat mm. luostarit, rakennetut kaupunkiympäristöt ja niissä ilmenevät kontrastit, kuten vanhan ja uuden arkkitehtuurin kohtaaminen, maaseutukaupunkien pysähtyneisyys, ihmisen suhde ympäristöönsä. Kuvauskohteinani olivat seuraavat kaupungit: Jaroslavl, Tutajev, Hanti-Mansijsk ja Perm."
Tiina Lempiäinen (s. 1958) – "Keskustelu, tarinoiden kertominen, mukana oleminen ja kannanotot kaikenlaisiin asioihin – ehkä triviaaleihinkin – kuvien välityksellä tuntuu omalta jutulta. Kuva on minulle yhtä aikaa se, joka osallistuu, toimii ja puhuu suoraan puolestani juuri siitä, mitä tuumailen. Samanaikaisesti kuva on kilpi, jonka taakse saatan vetäytyä suojaan. Kuvantekemiseni jakautuu karkeasti kahteen luokkaan: toimiminen yhdessä eri yhteisöissä ja ryhmissä, joissa teos tai teoskokonaisuus on kaikkien osallistujien työpanoksen summa sekä toimiminen yksittäisenä rivitaiteilijana kentällä. Aina kuitenkin kuvani ovat esittäviä ja kertovat jotain – paikasta, ihmisistä, ajasta, kokemuksista."
Tiina Osara (s.1963) – "Miten ulkoiset muutokset vaikuttavat sisäisesti ja sisäiset muutokset ulkoisesti? Kun sisäinen ja ulkoinen todellisuus muuttuvat, muuttuu myös suhteemme maailman todellisuuteen."
Aino-Kaarina Pajari (s. 1957) – "Rikotut ympyrät -sarja on syntynyt 2008 Jyväskylän kesäfestivaaleissa esitetyn carborundum-tanssin "Kärpäsiä" laatoista. Myöhemmin vedoksiin on lisätty elementtejä puupiirroksina. Näin syntyi tapahtuma- ja värikylläinen teoskokonaisuus."
Minja Revonkorpi (s. 1975) – "Kuvataiteilijana käytän eri tekniikoita sen mukaan, mitä kulloinenkin aihe vaatii. Tämän näyttelyn teoksissa materiaalina on mm. hiuksia ja puuta; inhimillisiä, luonnollisia materiaaleja, joista henkii samanaikaisesti voimakkuus ja hauraus. Käsittelen teoksissani lapsuuden kokemuksia kollektiivisella tasolla. Lapsi ja lapsen mieli jää ihmisen sisälle hänen aikuistuessaan. Kokemuksista muodostuu kerroksia, kuin puun vuosirenkaita. Mitä renkaat kätkevät, mitä on puun sydämessä? Kuinka paksu kerros peittää sisimpäämme?"
Anna Ruth (s. 1975) – "Minua kiehtoo kansallisen identiteetin käsite – mikä saa ihmiset tuntemaan itsensä osaksi tiettyä ihmisryhmää, ja miten tällaiset ryhmät määritellään. Jälkiä suomalaisuudesta -teossarja koostuu tähteistä, joita jää osallistumisestani perinteisiin suomalaisiin kesäaktiviteetteihin.
Asuttuani viisi vuotta Suomessa puhun sujuvaa suomen kieltä, käyn savusaunassa, tunnistan ainakin viisi sienilajia, nautin mökkeilystä, lasken järjestelmällisesti talvella luistelemani ja kesällä pyöräilemäni kilometrit, olen poiminut hilloja Lapissa, ja joka vuosi poimin mansikoita, vadelmia, viinimarjoja, mustikoita, puolukoita sekä karpaloita. Olenko jo suomalainen?"
Rune Snellman (s. 1950) – "Olen valokuvannut suurimman osan elämästäni, siltä minusta ainakin tuntuu. Oppini olen hakenut pienininä palasin sieltä sun täältä. Joskus kauan sitten, jolloin en edes omistanut kameraa, otin ison veljeni kameralla kuvia, jotka myös itse kehitin. Ensimmäistä kertaa pimiössä en unohda koskaan. En kylläkään muista minkä kuvan tein, mutta sillä ei ole suurta merkitystä: prosessi oli se mikä merkitsi, ja se, että näki miten kuva ilmestyi altaan pohjalla. Oli se sellaista 'magiaa' että alta pois. Kuitenkin valokuvaus unohtui nuorena miehenä moneksi vuodeksi, oli tärkeämpääkin tekemistä. Valokuvaus valokuvataiteena valkeni minulle vasta vuosia myöhemmin."
Pekka Suomäki (s. 1961) – "Löytö- ja hylkytavaraa hyödyntävissä esine- ja materiaalikoosteissa tarkastellaan ajan ilmiöitä ja esitetään niihin liittyviä hajahuomioita. Kantaaottavissa teoksissa on havaittu huumoriakin, mutta hauskoja ne tuskin ovat."
Timo Sälekivi (s. 1969) – ”Maalausteni kuva-aiheet ovat usein suoraan kankaalle improvisoituja; akryylimaaliin painetun rautaromun jälkiä seuratessa seasta on löytynyt oviaukko, portaat, lintuhahmon pää, kovakuoriaisen panssari tai jalat. Tajunnanvirran mukana tulee myös kuvien tunnelma ja tarkoitus. Monissa töissäni esiintyvät lintuhahmot ovat syntyneet mielikuvituksen ja luonnon törmäyksessä. Kuvaan mieluummin ihmisyyttä kuin ihmisiä sinänsä, ja siihen käy mielestäni mikä tahansa hahmo."
Seppo Uuranmäki (s. 1950) – "Olen Päijänteestä kömpinyt kuvataiteilija.
Näyttelyteoksessani kuvaan Päijänteen rannalla sijaitsevan saha- alueen myllertymistä kodeiksi."
Jouni Airaksinen - Huojuvia ihmisfiguureja eli rautaisia piirustuksia ja muita veistoselementtejä
" Puu- ja linopiirroksissani käsittelen valoa ja pimeyttä lapsuuteen ja kasvamiseen liittyvien pelkojen ja odotusten kautta. Näennäisen kepeän ja valoisan ulkokuoren alla odottavat riemun ja leikkisyyden ohella myös ne pimeyteen painetut ja unohdetut asiat, jotka pulpahtelevat pintaan lapsuuden ja aikuisuuden rajapinnalla. Kulkevatko lapsuuden pelot varjostamassa läpi elämän? Ympäröivä maailma asettaa paineita, tarjoaa tasapäistävää muottia, johon täytyisi sopia vaikka olisi ihan erimuotoinen. Voiko ristiriita ulkoisten roolien ja sisäisen todellisuuden välillä kasvaa niin suureksi, että muuttuu vieraaksi itselleen?
27.8.-20.9.2009
TRR 420 Välimatka
Haapala Tapio, Kärkkäinen Reijo, Viinikanoja Riikka
Maalauksia
TRR-420 on kolmen taidemaalarinryhmä, jossa ovat mukana Tapio Haapala Kokemäeltä sekä aviopari Reijo Kärkkäinen ja Riikka Viinikanoja Kuopiosta. Kolmikko on viime vuosina esiintynyt useilla yhteisillä näyttelykokonaisuuksilla: Poriginal Galleriassa Porissa 2004, Joensuun Taidekeskus Ahjossa 2005, Rauman taidemuseossa 2006, Imatran taidemuseossa 2007 ja viimeksi Rovaniemellä Galleria Napassa 2008.
"Olemma havainneet erääksi yhteiseksi tekijäksi välillämme kysymyksen välimatkasta; esimerkiksi taiteilijoiden välisestä fyysisestä etäisyydestä ja yhtäaikaisesta henkisestä läheisyydestä, tai taideteoksen ja sen kokijan välisestä etäisyydestä tai läheisyydestä. Ryhmämme rekisterikilvenomainen nimi TRR-420 viittaa fyysisen välimatkamme kilometrimäärään ( Kuopio-Kokemäki ) lisäksi taiteilijoiden liikkuvuuteen ja haluun tutustua uusiin asioihin, jotka tuntuvat välillä erittäinkin etäältä tämänhetkisestä. Kyseiset teemat ovat yhtenä yhdistävänä tekijänä töittemme kesken. Kirjainyhdistelmä TRR tulee nimiemme etukirjaimista."
Tapio Haapala Reijo Kärkkäinen Riikka Viinikanoja
Tapio Haapala (s. 1965) – "Lähtökohtina töilleni ovat usein ihmiset; erilaiset tyypit tai omakuvat. Kestoaiheenani on veljeys. Yksilöiden ja kokonaisuuksien/ massojen suhteiden tarkastelu onkin päälinjojani. Toisaalta käsittelen teoksissani myös piiloutumisen ja esilläolon tarpeita, julkisen ja yksityisen minän dialogia."
Reijo Kärkkäinen (s. 1964) – "Tutkin töissäni piirtämisen ja maalaamisen, sekä tekstin ja kuvan rajankäyntiä ja keskinäistä vuorovaikutusta. Välimatka rakentuu vastakohtaisuuksista ja vuoropuheluista. Esittävä vuorottelee abstraktin ilmaisun ja piirrosjälki kohtaa maalauspinnan. Rinnastan myös erilaisia näkökulmia, joissa vakavuus kohtaa satiirin ja populaarikulttuuri leikittelen perinteisen taideilmaisun kanssa. Mielleyhtymät törmäävät ja risteilevät keskenään, ja kun törmäys syntyy oikeissa olosuhteissa, syntyy elämää."
Riikka Viinikanoja (s. 1973) – "Olen aina maalannut mallista. Onkin haasteellista tehdä omaa mieltä tyydyttävää abstraktia maalausta. Siksi aloin ommella luonnoksia maalauksille. Syntyi luonnoskirjoja. Näin tuli samalla täytettyä pakkomielle luonnoskirjasta.Nyt minulla on asetelma abstraktille maalaukselle ommeltuna. Siitä syntynyt maalaus on jo toinen juttu. Niin kuin on maalaus asetelmasta yleensäkin."
28.5.–18.6.2009
MARJA EEROLA, JUSSI JUURINEN, KAISA KONTIO, SAMI KORKIAKOSKI
Marja Eerola (s. 1979) – "Kuvaan maalauksissani kaupunki- ja lähiötunnelmia ihmisineen, tekniikkana käytän pääasiassa vesiväriä. Kaupunki on osaltaan totta, osaltaan kuviteltua, muokattua, täynnä olemassaoloa ja viittauksia siihen. Ihminen etsii maailmastaan merkityksiä ja kauneutta, ja niitä elementtejä olen pyrkinyt tallentamaan maalauksiini. Teoksissani yhdistän näkemiäni ja kokemiani paikkoja ja henkilöitä uudeksi kuvaksi, jota ei sellaisenaan ole välttämättä olemassa. Maalausteni paikat ovat ikään kuin palapelejä, joissa eri kuvat tulevat yhdeksi. Tyhjä tila kiinnostaa minua sommittelullisesti ja leikittelen uusissa maalauksissani myös toistoa ja symmetriaa hyödyntäen. Lähtökohtana maalauksilleni ovat muistikuvat, muistot, assosiaatiot, valokuvat ja paikanpäällä tehdyt luonnokset. Maalausteni kaupunki on usein haikea, kauneudenkaipuinen, taustalla on auringonlasku tai hämärä vuorokauden aika."
Jussi Juurinen (s. 1976) – "Töideni aihemaailma kietoutuu lapsuuden leikkien ja seikkailujen ympärille. Kuvissani lapsuuteni lelut: pikkuautot, leikkipyssyt, linnoitukset ja erilaiset sankarifiguurit toimivat kuvatapahtumien laukaisijoina. Miehekästä maailmaa jäljittelevät elementit esiintyvät kuvissani herkkinä, leikkisinä ja aika ajoin jopa maailmaansa eksyneinä. Kuvieni kautta tarkastelen pikkupoikana leikkimiäni leikkejä naurahtaen ja ymmärtäen.
Olen toteuttanut näyttelyssä esillä olevat teokset puupiirrostekniikkaa hyödyntäen. Käytän kaivertamiani laattoja leimasimina kuvia toistaen ja eri tavoin yhdistellen. Koen työskentelyn leikinkaltaiseksi prosessiksi, jossa töiden lopullinen muoto löytyy erilaisten kokeiluiden ja vedostusvaiheessa syntyvien ideoiden pohjalta."
Kaisa Kontio (s. 1980) – "Arkisesta ympäristöstä löydetyt ajankulun merkit kiinnostavat minua ja käytän usein osana teoksiani erilaista kierrätysmateriaalia. Rantakasarmiin asetan esille valokuvakehyksiin rakentamistani rasiankaltaisista valokaapeista koostuvan installaation. Teoksen taustalla vaikuttaa kiinnostukseni valokuvaan ja siihen kytkeytyvät ajatukset säilyttämisestä ja toisaalta vääjäämättömästä katoamisesta. Valokuvat kertovat ihmisen halusta ikuistaa itsensä ja valokuvakokoelma tarjoaakin tavallaan mahdollisuuden puolustautumiseen unohdusta ja kuolemaa vastaan. Vanhoja kuvia katsellessa niissä kuitenkin korostuu pikemminkin kohteen poissaolo nykyhetkessä kuin tuon jo ohimenneen hetken ainutkertaisuus. Lisäksi kuvat toimivat muistimme jatkeina ja ikuistajina vain niin kauan, kun joku osaa yhdistää ne oikeaan kontekstiin. Alkuperäisen omistajan hylkäämien kuvien äärellä korostuu muistamisen sijaan unohdus."
Sami Korkiakoski (s. 1978) – "Olen käsitellyt uusissa maalauksissani viivaa ja sen rytmiä. Pyrin täysin ei-esittävään ilmaisuun ja maalaan yli kaiken, joka muistuttaa läsnäolevasta. Näin saan näkyviin maksimaalisen tunteen, joka välittyy fyysisyyden ja musiikin kuuntelun kautta kankaalle. Maalaamisessani on kyse eleestä ja vahvasta läsnäolosta hetkessä. Välillä maalaan viivastojen yli pyrkien näin rajoittamaan kertomukseni määrää, mutta aina huomaan maalanneeni näkyviin jotain elämästäni, tahdoinpa sitä tai en. Sitä on tunnemaalarin työ."
7.5-24.5.2009
LEIKISTI - OIKEESTI
Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun 20-vuotisjuhlanäyttely
Linkki näyttelyn kuvagalleriaan
Näyttelyn suojelijana toimii tasavallan presidentti Tarja Halonen
Näyttelyn avaa kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto,
Avajaisissa esiintyy performanssitaiteilija Heikki Mäntymaa
Juhlanäyttely esittelee Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun 4–18-vuotiaiden oppilaiden kuluvana vuonna valmistuneita teoksia. Näyttelyä täydentävät koulun taiteilijaopettajien työt, jotka on joko toteutettu yhteistyössä lasten ja nuorten kanssa tai ne muutoin tukevat oppilastöiden kokonaisuutta. Opettajien ja oppilaiden teosten välille rakentuu mielenkiintoinen pedagoginen vuoropuhelu.
Näyttelyn teema on eri näkökulmista tarkasteltuna "Taiteilijakuva – taiteilija eri aikoina". Oppilaat ovat perehtyneet useiden taiteilijoiden työmetodeihin taidehistorian eri aikakausina, nykytaiteen lähestymistapoja unohtamatta. He ovat myös pohtineet omaa taiteellista työskentelyään ja sitä, ”kuka minä olen taiteilijana”.
Taidehistoriaa luotaavat erityisesti Eeva Pesosen piirustuksen ja maalauksen työpajan oppilaiden toteuttamat tintamarresquet, joissa näyttelyn yleisö voi kurkistamalla liittyä osaksi historiallista maalausta. 10–12-vuotiaiden ryhmät puolestaan ovat maalanneet taiteilijakuvia peilille, jonka pinnalta katsojan kasvot peilautuvat osaksi teosta. 4–6-vuotiaiden ja 7–8-vuotiaiden ryhmät ovat dekonstruoineet taiteilijaopettajansa Jukka Lappalaisen maalauksen kuva-aiheita rakentaen ja maalaten niistä omia tulkintojaan.
Esillä on myös nykytaiteen kaanoniin lukeutuvia, osallistuvia ja kantaa ottavia teoksia. Sirkku Ala-Harjan 9–18-vuotiaiden oppilaiden lippuinstallaatiossa lapset ja nuoret ovat maalanneet kuvallisia toiveita ja haaveitaan julki. Matti Uusikylän laajan kuvataiteen työpajan 13–18-vuotiaat puolestaan esittelevät ympäristötaiteellisia teossuunnitelmia Helsingin kaupunkitilaan.
Kuvataiteellisessa luovassa prosessissa tapahtuu havainnon, kokemuksen, tunteen ja mielikuvien vuoropuhelua. Faktan ja fiktion raja on hiuksen hieno – tulkinnanvarainen. Tätä kuvastaa myös näyttelyn nimeksi valittu sanapari LEIKISTI – OIKEESTI. Näyttelyssä lasten ja nuorten käsitykset ympäröivästä todellisuudesta ja kuvataiteesta sulautuvat mielikuvitusmaailmojen ja satumaisten visioiden kanssa moniääniseksi kuoroksi. Osa teoksista kutsuu myös katsojia osallistumaan.
Kuvataidekoulua ylläpitää Helsingin Taiteilijaseura ry, helsinkiläisten ammattitaiteilijoiden yhdistys. Taiteilijaseuran viitekehyksessä toimiminen on kuvataidekoululle merkittävä voimavara. Koulun opettajat ovat Helsingin Taiteilijaseuran jäseniä, pedagogisesti suuntautuneita ammatissa toimivia kuvataiteilijoita. Tämä vaikuttaa koulun ilmapiiriin ja taidekasvatuksellisiin painotuksiin.
______________________________________________________________________________________
Helsingin Taiteilijaseuran lasten ja nuorten kuvataidekoulu perustettiin vuonna 1989. Taiteilijaseuran ensimmäiset lapsille suunnatut kuvataidekurssit järjestettiin kuitenkin jo vuonna 1975 Puistolassa taiteilija Rauni Liukon johdolla. Aikuisille kuvataiteen harrastajille suunnattu kurssitoiminta alkoi kesäkursseina Suomenlinnassa jo vuotta aiemmin 1974. Nykyisin Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulu ja aikuisille taideharrastajille kuvataideopetusta tarjoava kurssikeskus toimivat yhteisissä tiloissa Kaapelitehtaalla. Kesäisin järjestetään kursseja lapsille, nuorille ja aikuisille Kaapelitehtaan lisäksi Suomenlinnassa.
Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Helsingin Taiteilijaseuran kuvataidekoulun 20-vuotisjuhlajulkaisu.
9.4.-3.5.2009
KOLMEN TAITEILIJAN YKSITYISNÄYTTELYT
SOLEDAD CHUAQUI-Sielun matka
AULIS HARMAALA-Avautuvia esineitä
MAIJA-LIISA HEINÄLEHTO-Kiinnekohtia
Soledad Chuaqui - Sielun matka
Linkki Näyttelyn kuvagalleriaan
Olen löytänyt sieluni takaisin ja koonnut muistoja, jotka polttavat sisälläni. Unet, joita kannan, koskettavat ja antavat voimaa jatkaa. Vaihtoehto poissaololle, pysyvä läsnäolo.Sielu elpyy ja uudistuu.
Chileläisyntyisen kuvataiteilijan Soledad Chuaquin teosten tarinat polveilevat kuin elämä, ne koostuvat matkan varrella kertyneistä muistoista, kohtaamisista, tunnelmista. Galleria Rantakasarmin näyttelyn teemaksi nousee sielun matka. Esillä on herkkiä piirroksia ja vesivärimaalauksia, sekä puhutteleviksi ihmisfiguureiksi taivuteltuja rautalankareliefejä.
Aulis Harmaala - Avautuvia esineitä
Linkki Näyttelyn kuvagalleriaan
Kerään kodin seinien sisäpuolelta ja sen läheisyydestä ympäristöni merkkejä. Monistan, jäljittelen ja pakkaan sitä. Säilyttääkseni kokoelmani suunnittelen niille pakkauksia. Säilyttäminen on toive olemassaoloni jatkumisesta. Poisheittäminen on unohtamista. Kuvitelmissani ajan kuluminen patinoituu esineiden kylkiin ja sisään imeytyy entinen hetki.
Maija-Liisa Heinälehto – Kiinnekohtia
Linkki Näyttelyn kuvagalleriaan
Työskentelyni lähtökohtana on ollut tilan kokemuksen ja tilallisuuden kuvaaminen kaksiulotteiselle pinnalle. Millainen on ympärilläni oleva tila? Miten tilan voi kuvata kokemuksellisuuden kautta? Toteutettuun tilaan kuvaan usein myös liikettä. Tavoitteenani on yksinkertaistaa, kiteyttää tilasta välittyvää tunnelmaa. Tunnelman tuon esiin mustavalkoisen sävymaailman ja muotojen kautta. Mustavalkoisten töiden avulla kuvaamani nyanssit toistuvat vivahteikkaimmin, puhtaasti ja suoran avoimesti. Näyttelukokonaisuus koostuu mustavalkoisista syväpainotekniikoilla toteutetuista grafiikan vedoksista.
13.3.- 5.4.2009
MINUN POHJOISENI - Suomen Pohjoismaisen Taideliiton näyttely
Susanna Autio, Anssi Hanhela, Tuula Hara, Armas Hursti, Sampsa Indrén, Anita Kaihola, Helena Kaikkonen, JP Kaljonen, Kalle Kataila, Maria Kausalainen, Marikka Kiirikoff, Kaija Kiuru, Jussi P Koistinen, Leo Kosonen, Janne Kärkkäinen, Sami Kärppä, Salla Laurinolli, Samuli Laurinolli, Pippa Laurio, Tarja Malinen, Heini Matveinen, Tiina Mielonen, Hanna Oinonen, Anssi Mikael Okkonen, Tiina Osara, Kimmo Peltola, Mari Pihlajakoski, Johanna Pihlajamaa, Ulla Pohjola, Sari Poijärvi, Jyrki Portin, Eeva Maija Priha, Kirsti Puhakka, Oili Puolitaival, Susanna Pälviä, Reija Remes, Kati Roover, Paula Salmela, Elina Sarlin, Carita Savolainen, Kristiina Seppänen, Pia Sinkkonen, Pekka Suomäki, Sirpa Särkijärvi, Anssi Taulu, Tarja Tella, Outi Turpeinen, Anne Törmä, Laura Elina Vainikka, Nina Vauhkonen, Julia Weckman, Thomas Westphal, Tellervo Viitaniemi, Maria Wolfram, Sari Vuorenpää
19.2.-8.3.2009
NURJAPUISTO - Antti-Ville Reinikainen
Nyt tuo puisto on avannut ovensa.Ennen ratojensa suorituksissa kiitäneet laitteet ovat saaneet kokonaan uuden luonteen. Puoliksi romahtaneina, matelevan hitaina ne tuntuvat etsivän raunioista jotain. Sisälleen kerääntyneistä palasista ne pyrkivät rakentamaan muistiaan uudestaan, löytämään niistä merkitystä."
29.1.-15.2.2009
TRILOOG(I)
Kolmen monimuotoisesti työskentelevän veistäjän hedelmällinen yhteistyö Itämeren yli on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Marja-Liisa Mäki-Penttilä (Suomi, s. 1941) ja Tiiu Kirsipuu (Viro, s. 1957) työskentelivät ensimmäistä kertaa yhdessä puuveisto-symposiumissa Viron Võrussa vuonna 1990, Aime Kuulbuschiin (Viro, s. 1942) Mäki-Penttilä tutustui vuonna 2001 Sagadissa ja jo samana vuonna he toteuttivat yhdessä nelimetrisen Temppeli -teoksen Pellon jääveistokilpailuun. Omia polkujaan etenevä yhteistyö jatkuu luontevasti lähes vuosittaisilla projekteilla, näyttelyillä ja symposiumeilla niin Suomessa kuin Virossa. Viimeisimpiä ryhmäesiintymisiä ovat olleet näyttelyt Iisalmen taidehallissa 2005 ja Helsingin Kulmagalleriassa 2006 ja 2007 sekä LandArt -symposium Sagadissa 2006 ja Glas -symposium Haapsalussa 2007–08. Galleria Rantakasarmissa nähdään Tiiu Kirsipuun valokuvia ja veistoksia, Aime Kuulbuschin pronssitöitä ja abstrakteja reliefejä sekä Marja-Liisa Mäki-Penttilän löytömateriaaleista työstettyjä tilallisia teoksia.
Laajasti kansainvälisissäkin näyttelyissä esiintynyt, kotimaassaan palkittu veistäjä ja Tallinnan Kuvataide-akatemian professori Tiiu Kirsipuu kertoo vanhojen inka-, maya- ja tolteekki -kulttuurien aina kiinnostaneen häntä. Vierailtuaan vuosi sitten Perun Machu Picchulla hän teki ilmaisussaan uuden aluevaltauksen ja esitteli ensimmäisen valokuvanäyttelynsä. Matka teki taiteilijaan syvän vaikutuksen ja innostavan aiheiston käsittely jatkuu myös Suomenlinnan näyttelyssä, jossa valokuvien rinnalla nähdään veistoksia.
Erityisesti julkisista monumentaaliveistoksistaan tunnetun Aime Kuulbuschin työskentelylle on ominaista kaksijakoisuus; hän työstää rinnakkain sekä realistisen esittäviä pronssifiguureja että tutkii minimalistista muotokieltä abstrakteissa seinäreliefeissään. Eri työtapojen ja ilmaisukeinojen välinen jännite ja dialogi nousevat merkityksellisiksi myös tässä näyttelyssä.
Marja-Liisa Mäki-Penttilän taiteentekemiselle on olennaista matkustaminen – kokemusten synnyttämät teokset ovat kuin matkamuistoja. Taiteilija viehättyy luonnon ”veistämistä” muodoista, kierrätettävistä ja hylätyistä materiaaleista, niiden tarinoista. Löytömateriaaleista hän rakentaa visionsa, yhdistäen aiemman uudeksi koettavaksi ja kerrottavaksi. Näyttelyssä nähdään muun muassa Lootuksenlehti -installaatio, jonka materiaali on tuliainen vuoden takaiselta Vietnamin matkalta. Teepussin kääreessä ollut kuva-aihe kiehtoi taiteilijaa ja tuomisena kotiin olikin lootuskasvin suurikokoinen lehti. Tästä sai alkunsa prosessi, joka syvenee yhä uusiin muotoihin.
8.-25.1.2009
ONNI
Anni Henriksson, Aino Jääskeläinen, Santtu Koivu, Elisa Lientola, Atte Uotila
Linkki näyttelyn kuva-albumiin
Mitä onni on? Viisi nuorta kuvataiteilijaa kulkee kohti onnea kukin omia polkujaan. Onni saattaa naamioitua sitä tavoittelevalta ja läikähtää sattumalta, kun sitä ei odota. Se yllättää olemalla jotain aivan muuta kuin mitä osasimme kuvitella. Haluatko kuulla?
Anni Henriksson (1979) – Olen katsonut peiliin onnen ja onnettomuuden hetkellä. Onnesta, kuten kaikesta kirkkaasta, jää jälkikuvan hehku verkkokalvolle. Sitä kantaa mukanaan hetken ennen kuin silmät taas tottuvat hämärään. Onnea ei saavuteta, se on jatkuvaa havahtumista ja antautumista muutokseen. Siitä saa häikäistyä muttei sokaistua. Joskus onni on myös kykyä tuntea surua. Piirustuspaperin koskettaminen värikynillä tuottaa minulle välitöntä iloa. Mikään muu tekniikka ei paljasta paperin valoa samalla tavalla.
Aino Jääskeläinen (1980) – Kuvissani seikkaileva tyttö kulkee monissa paikoissa. Hän on tutkimusmatkailija. Aamu-nimisessä työssä on uutta odottavan tytön selkä ja avoin ikkuna, josta aamu sarastaa. Minne hän on matkalla?
Etsiikö hän jotain tiettyä? Minä en sitä tiedä, mutta ymmärrän häntä. Ehkä hänellä on halu löytää jotain suurempaa ja kauniimpaa, vaikka hän seikkailee aina täydellisessä maisemassa. Toisaalta tyttö on kuvissa yksin, ja se voi tehdä hänestä kulkijan. Ihmisen kaipuu jonnekin pyristelee lähtemisenpelon kanssa vallasta. Tytöllä kaipuu on voittanut. Teokseni ovat monotypioita ja ne ovat syntyneet syksyn pimeydessä.
Santtu Koivu (1980) – Videoiden lähtökohtana on ollut vuodenaikojen vaihtumisen alkuhuuma ja lapsenomainen ihmetys. Onni on löytynyt kevätkesän ja talven ensihetkistä. Näyttelyssä on esillä kaksi kaitafilmipohjaista videota. Lumihiutaleiden putoillessa korkealta mustalta taivaalta seuraan kuin hidastetussa näytöksessä, kuinka ne täyttävät koko ympäristön. Kesäisessä videossa nainen kurkistelee voikukkakimpun takaa ja aloittaa kuurupiiloleikin.
Elisa Lientola (1979) – Satasilmäinen Järki on betonista ja teräksestä valmistettu riikinkukko, joka järkeensä sokean varauksettomasti luottaessaan ei huomaa asettautuvansa uhriksi mitätöiden omat tunteensa ja tarpeensa, kadottaen lopulta itsensä ja kykynsä aitoihin tunteisiin. Järjen ylivallalla onneensa jyräävälle Satasilmäinen järki- teokselle vastarintaa tekee sarja lihansyöjäkasveja, nyrjähtäneitä lyömättömän sopeutumiskyvyn mallikappaleita. Lähtökohtana puusta ja teräksestä toteutetuille teoksille on lapsena lähimetsässä koetut, seikkailusarjakuvien innoittamat, hykerryttävän pelottavat mutta onnentäyteiset tutkimusmatkat, joissa mahdollisuus pudota valtaisan lihansyöjäkasvin ikuisesti kiduttavaan nieluun oli täyttä totta. Onnea ei tarvinnut ansaita, eikä antautuminen ollut vaikeaa, tunteet olivat jarruja vailla.
Atte Uotila (1980) – Onnea on olla. Olemisen riemu on usein jopa aliarvostettua. Koko ajan pitäisi suorittaa ja suorittaa vähän lisää. Teokseni ovat enemmän tai vähemmän osallistavia. Minun maisemani -teoksessa katsoja pääsee osalliseksi tehtävää maisemamaalausta ja saa samalla luettavakseen muiden ihmisten mielimaisemia: katsoja saa nimittäin kirjoittaa oman maisemansa pienelle lapulle, jonka hän voi asettaa seinällä olevalle ilmoitustaululle. Nämä lappuset toimivat sittemmin pikseleinä, joista muodostuu myöhemmässä vaiheessa suurempi maisemamaalaus. Sisään maisemaan pääsee myös teoksessa Ole vaan, jossa katsoja pääsee istahtamaan hetkeksi metsän keskelle tai meren rannalle kuuntelemaan paikan hiljaisuutta. Saattaapa paikan päällä saada vaikka kupposen kahvia tai teetäkin. Hieman yhtäläisyyttä toteutuksessa löytää myös Manuaalisesta piirustuskoneesta, teoksesta, joka synnyttää teoksia katsojien avustuksella.
Kiitos KAUNO ry:lle näyttelyn tukemisesta.
5.12.2008-4.1.2009
TAJU KANKAALLA
Jukka Alapoti, Henri Hagman, Auli Järvelä,
Tarmo Paunu, Matti Rantanen, Sini Vihma
29.–30.11.2008
SUOMENLINNA ARTS & CRAFTS – taidemarkkinat
24.10.–23.11.2008
Anna minun olla elävän valosi siemen (neljäs huone)NAGASHILA
linkki näyttelyn kuvagalleriaan
26.9.-19.10.2008
Rantakasarmi ja 8 kokelasta - Kuvataideakatemian kandiopiskelijoitaLinkki näyttelyn kuvagalleriaan
Arvid Hedin, Henni Kitti , Heini Partanen , Meri Peura , Olli Piippo, Jarkko Räsänen, Nestori Syrjälä, Aamu Tikkanen
28.8.–21.9.2008
Marja Friberg, Timo Partanen, Irma Tonteri
Linkki näyttelyn kuvagalleriaan
1.–24.8.2008OTSikko - Oulun Taiteilijaseuran ryhmänäyttely
Antti Holma, Virpi Lehtonen, Sakari Matinlauri, Jaakko Mattila, Moosa Myllykangas, Terhi Silenius, Riikka Soininen, Raimo Törhönen
1.-27.7.2008
AJASSA KIINNI - SIGNS OF THE TIMES
Helsingin Taiteilijaseuran kesänäyttely
5.-25.6.2008
SYVYYKSISTÄ
Paula Holopainen, Marja Mali, Carita Maury, Anne Ovaska9.5.-1.6.
NIMETÖN 9 UNTITLED
Vapaan Taidekoulun lopputyönäyttely
Enoch Bergsten, Irina Havaste, Päivi Kinnunen, Ari Kovero, Paula Puoskari, Virve Viita, Eveliina Hämäläinen, Ville Parkkinen, Anne-Mari Pasanen
11.4.-4.5.2008
SEITSEMÄN SISARTA
Hanna Holma, Pirjo Kankkonen, Maija Lavia, Aira Salomaa, Anna Sihvonen, Kirsi Tuominen, Sari Vennola
Näyttelyn kuvagalleriaan
14.3. - 6.4.2008
KUUDES ULOTTOVUUS
Jouni Kesti, Bruno Maximus, Erkki Pirtola, Ilkka Juhani Takalo-Eskola, Pekka Väyrynen, Matti Waskilampi
RANTAROSVOT 15.2.-9.3.
Annika Dahlsten, Matti Helenius, Juha Joron, Markus Lampinen, Teija Lehto, Liili Mõtuste, Veronika Ringbomia
11.1.- 10.2.2008
PAIKALLISTA, Ars-Häme ry
Terho Aalto, Marko Aaltonen, Kaisu Aro, Satu Bethell, Leila Hietala-Hämäläinen, Jouni Härkönen, Olli Isomäki, Erkki Kannosto, Jarmo Kukkonen, Juha Laurikainen, Kati Lehtonen, Mikko Myöhänen, Jouni Pajavuori, Eero Pöyhtäri, Eeva-Kaisa Takala, Anssi Taulu, Veijo Ulmanen, Gary Wornell
8.12.–5.1.2008
ETELÄ - NAPA,
Lapin taiteilijaseura ry
Leila Lipiäinen, Sami Evinsalo, Markku Heikkilä, Kaija Kiuru, Olli Moisio, Ari Alatalo, Eero Österberg, Sointu Viinikka, Henri Hagman, Risto Immonen, Raija Aula, Stephen Pratt, Riikkaliina Turkki, Reijo Raekallio, Teuvo Tuomivaara, Pirjo Nykänen, Ulla Niskanen, Merja Laine, Jouko Alapartanen, Marketta Nilsen, Marjo Hyttinen, Hilkka Ukkola, Riikka Jokiaho, Teuvo Ypyä, Lenita Rundgren, Maria Kausalainen, Eero Kumpula, Kalle Lampela, Richard Kautto, Ilona Kivijärvi, Tom Engblom, Samuli Kontio, Esa Meltaus, Mia Hamari, Jukka-Pekka Selin, Seppo Öfverström, Kari Tuisku, Petteri Lehtinen, Pekka Hermanni Kyrö, Pertti Lohiniva
2.–25.11.2007
PALASIA
Jaana Erkkilä, Jaakko Pernu, Irene Välimäki,
5.–28.10.2007
Northern Fringes – Matka pohjoiseen
Kristina Isaksson, Ann Lundström, Tiina Vainio, Sonja Schultz
7.–30.9.2007
POTretti, Pot Viapori ry
Åsa Hellmanille, Liisa Ikävalko, Eeva Jokisen, Ritva Kaukoranta, Outi Leinonen , Tiia Matikainen, Riitta Mattila, Johanna Ojasen, Soile Paasosen, Marjukka Pietiäisen, Riitta Talonpoika, Maija Vainosen
10.8.–2.9.2007
Viisi perinteistä maalausta ja ääniraita
Ylva Holländer
13.7.–5.8.2007
Naisten vuodenaika
Tuija Lampinen, Mirimari Väyrynen, Maria Wolfram
16.6.–8.7.2007
I Love Helsinki – Helsingin Taiteilijaseuran kesänäyttely Suomenlinnassa
19.5.–10.6.2007
Oona Tikkaoja – Arcturuslaisen intellektuellin persoonallisuuskehitys, Vaihe 3: Vapaa aikuinen
20.4.–13.5.2007
Nea Lindgrén, Sándor Vály
16.3.–15.4.2007
Omakuva – Helsingin Taiteilijaseura 40 vuotta
Galleria Katariina 14.3.–15.4.2007
Galleria Rantakasarmi 16.3.–15.4.2007
Omakuva-näyttelyn taiteilijat:
Sirkku Ala-Harja, Miia Autio, Marja Hakala, Mikko Hallikainen, Merja Heino, Outi Heiskanen, Anja Helminen, Vesa Hjort, Marketta Holmberg, Juha Holopainen, Ismo Hyvärinen, Petra Innanen, Jonna Johansson, Hanne Juga, Jari Jula, Olof Kangas, Eija Keskinen, Kristiina Ketola, Eeva Kirilin-Helenius, Auli Korhonen, Heli Kuparinen, Marita Liulia, Kiba Lumberg, Liina Lång, Inkeri Makkonen, Anna-Maija Mattila, Kaija Mustakallio, Kaija Mäenpää, Teemu Mäki, Riikka Mäkikoskela, Heikki Mäntymaa, Marjatta Nuoreva, Juha Okko, Merja Parikka, Teemu Penttinen, Sari Poijärvi, Lotta Pyykkönen, Tapani Raittila, Ben Renvall, Mari Rogers, Topi Ruotsalainen, Tuomo Saali, Katariina Salmijärvi, Irina Schuvaloff, Aimo Taleva, Tommi Toija, Heli Tuhkanen, Katja Tukiainen, Leena Turvanen, Mika Vesalahti, Taina Virtanen, Camilla Vuorenmaa, Henry Wuorila-Stenberg, Viggo Wallensköld, Rafael Wardi, Terhi Ylimäinen, Heli Änkö
16.2.–11.3.2007
UTU
Ismo Hyvärinen, Taru Mäntynen, Jaana Paulus
13.1.–11.2.2007
FERTILISMI
Kukkia
Karolina Kucia, Tero Nauha, Takayuki Ishihara, Christine Marquez, Dwi Setianto, Markus Öhrn, Jacob Öhrman
9.12.2006–7.1.2007
Selja Raudas ja Paula Tella
13.10.–19.11.2006
LikiMain – pohjoista nykytaidetta
Hans Andersson, Carl Boutard, Sólveig Einarsdóttir, Sanna Gabrielson, Rakel Gunnarsdóttir, Marjaterttu Harri, Ragnar Jónasson, Karri Kuoppala, Markus Perälä, Gudny Rúnarsdóttir, Malin Ståhl, Gudmundur Thoroddsen, Timo Vaittinen, Milja Viita, Mattias Åkerfeldt
15.9.–8.10.2006
Taiteilijaryhmä SALASI
Leena Mäki-Patola, Matti Pakalén, Marko Viljakka
18.8.–10.9.2006
Ilman kosketusta
Heli Heikkinen
21.7.–13.8.2006
Nuoret taidegraafikot 2006
Anna Arho, Jussi Juurinen, Maria Kausalainen, Pia Kousa, Hanna Oinonen, Pilvi Ojala, Tuukka Peltonen, Ville Rossi, Sirpa Särkijärvi, Tatu Tuominen
22.6.–16.7.2006
Naisten ranta
Niran Baibulat, Marjatta Hanhijoki, Päivikki Kallio, Pirkko Rantatorikka, Päivi Sirén, Kirsi Tiittanen, Marjukka Vainio
25.5.–18.6.2006
ÄÄRELLÄ
Synnöve Dickhoff, Sari Hedman, Helena Kaikkonen, Riikka Kokko, Tarja Pitkänen, Ulla Pohjola
28.4.–21.5.2006
HETKINEN
Maria Kausalainen, Minna Mäkelä, Riikka Mäkikoskela, Anna Seppälä
24.3.–23.4.2006
MERTEN TAKAA
Kauko Hämäläinen, Matti Kurki, Nagashila
17.2.–19.3.2006
APOSTOLIT
Anne Alho, Mirja Erling, Saara Forsell, Päivi Meriläinen, Eeva-Liisa Mölsä, Hannele Ollakka, Aino-Kaarina Pajari, Minna Piispanen, Ritva Pohjansola, Päivi Reiman, Anja Santala, Lea Turto, Ulla Virta
13.1.–12.2.2006
Tiina Laasonen: Veistoksia
2.12.2005–8.1.2006
KUUSINOLLA
Joensuun Taiteilijaseuran 60-vuotisjuhlanäyttely
Tuula Anttonen, Reima Hirvonen, Teijo Karhu & Jukka Niskanen, Leena Nylander, Marja Purto, Lotta Pyykkönen, Päivi Romppanen, Jutta Räsämäki, Jukka Suhonen, Tarja Tella, Anu Torikka, Johanna Turunen, Heidi Vasara
28.10.–20.11.2005
s i x p a c k
Marjatta Hanhijoki, Leenakaisu Hattunen, Kari Paajanen, Petri Reinikainen, Hanna Weselius, Anna Wilhelmus
1.–23.10.2005
Polyfonia
Matti Blind, Hreinn Fridfinnsson, Emma Hammarén, Michael Johansson, Johan Fredrik Jonason, Meiro Koizumi, Magnús Logi Kristinsson, Jeffrey Ty Lee, Ritva Palander, Sini Pelkki, Sam Porritt, Jani Ruscica, Hanna Timonen, Natsuki Uruma, Guido van der Werve
2.9.–25.9.2005
1, 2, 3
12 taiteilijaa Ranskasta ja Saksasta
Diethar Blaudszun, Rainer Braxmaier, Géza Csizmazia, Didier Guth, Walter Jung, Eric Laniol, Jean-François Robic, Germain Roesz, Werner Schmidt, Heinz Schultz-Koernig, Gabi Streile, Sylvie Villaume
5.8.–28.8.2005
Intohimoisesti – Satakunnan taidetoimikunta
Anna Arho, Hannu Artinaho, Ensio Härkönen, Päivi Jokinen, Teemu Kangas, Marko Lampisuo, Talvikki Lehtinen, Hanna Luukkonen, Eila Minkkinen, Anton Nordqvist, Jussi Matilainen, Mari Oikarinen, Nina Pörn, Janne Salomäki, Päivi Setälä, Veijo Setälä, Päivi Siikamäki, Taneli Stenberg
1.7.–31.7.2005
JÖÖTTI ry – pro pronssi
Béla Czitrom, Veikko Karskela, Sinikka Mäki-Lertola, Erik Mäkinen, Mika Natri, Umppa Niinivaara, Maarit Nissilä, Merja Pitkänen, Jani Rättyä, Sofia Saari, Jyri Sammallahti, Hasan Fuat Sari
3.–26.6.2005
Adel Abidin
Panagiotis Balomenos
Pauliina Pesonen
16.4.–29.5.2005
Om – berättande i svensk samtidskonst
(Jos – kertovuus ruotsalaisessa nykytaiteessa)
Dejan Antonijević, Lars Arrhenius, Loulou Cherinet, Johan Thurfjell, Cecilia Lundqvist, Tova Mozard, Ylva Ogland, Johannes Sjögren, Alexander Vaindorf, Snežana Vucetić Bohm
18.3.-10.4.2005
Tarmo Hakala
10.2.–13.3.2005
PELKO-ryhmä
Raija Heikkilä, Henrika Lax, Annukka Majamäki, Anu Miettinen, Heidi Romo, Arttu Sailo, Riikka Wesamaa
15.1.–6.2.2005
Pia Paldanius ja Marja Pursiainen
4.12.2004–9.1.2005
Tilassa
Elina Försti, Tapani Hyypiä, Eeva Kokki ja Aila Leppikangas
21.10.–25.11.2004
Suomen Pohjoismaisen Taideliiton valtakunnallinen juhlanäyttely
FRAGILE
Kutsuttuina taiteilijoina Marja Pirilä ja Antti Immonen
23.9.–17.10.2004
Unknown - Paintings, objects, and one film
Joachim Granit
26.8.–19.9.2004
Niina Braun, Outi Pieski ja Mirka Raito
30.7.–22.8.2004
Kuopion kuvataiteilijat ry Ars Libera: Hule
Jouni Airaksinen & Vesa Hiltunen, Antti Immonen, Kari Juutilainen, Reijo Kärkkäinen, Pentti Meklin, Jaakko Rönkkö, Riitta Rönkkö, Antti Rönkä, Tuija Suutari, Kaisa Törmänen, Riikka Viinikanoja ja Arto Väisänen
2.7.–25.7.2004
Bellinin akatemian harjoitushuone: Outo rytmi
Sirpa Aalto, Tiiu Anttinen, Outi Heiskanen, Beata Joutsen, Salla Järvinen, Eija Keskinen, Mikko Kirjavainen, Markku Kunnari, Paula Martikainen, Metti Nordin, Marcus Ormaa, Dan Palmgren, Micke Rahikainen, Jukka Sarento, Jyrki Setälä, Heli Tiitinen, Mirkka Tuominen, Marja Uusitalo
27.5.–27.6.2004
Avajaisnäyttely Vuosikerrat 73 ja 04
Juho Karjalainen, Marjukka Paunila ja Marjatta Palasto sekä Mikko Hallikainen, Mirka Hämäläinen ja Sara Toivonen.
