Ajankohtaista

Vartti puheenjohtajalta

Voimaantumista uusista ratkaisuista

Parissa viime hallituksen kokouksessa on ollut agendalla työhyvinvointi. Ei aina ensimmäisenä tule mieleen, rivijäsenenä ollessa, että seuramme on myös työnantaja ja työnantajan roolissa tulee huomioida myös työilmapiiri ja työntekijöiden työhyvinvointi.

Työssäolon vaikuttavuutta ja merkitystä työntekijämme ovat korostaneet työn mielekkyydellä. Työntekijämme ovat pääsääntöisesti työskennelleet pitkään palveluksessamme. Osalle Helsingin Taiteilijaseura on ollut ensimmäinen kunnon työpaikka, jossa maksetaan hyvää palkkaa. On siis hyviä syitä työskennellä taiteilijaseurassa.

Viime aikoina henkilökunta on puhunut työnkuormittuvuudesta. Muutokset eivät aina automaattisesti tarkoita, että työnmäärä lisääntyisi, vaan kyse on työnohjaamisesta ja raportoinnista. Niiden hyväksyminen tapahtuu mentaalisella tasolla. Toimivassa organisaatiossa tulee osata myös hahmottaa seuramme kokonaisuus. Toimipisteet eivät ole irrallisia yksiköitä, vaan taloutemme on riippuvainen joka osa-alueen onnistumisesta.

Hallitustyöskentely on kollektiivista. Edustamme samaa alaa ja taiteilijoina olemme oman alamme erityisasiantuntijoita. Kun keskustelemme taiteen ulkopuolisista aiheista, joudumme paneutumaan tovin asiaan. Kukaan ei ole seppä syntyessään. Mutta vähitellen verkostojemme ja asioihin paneutumisen kautta saamme selkoa myös työhyvinvoinnin hoitamiseen. Tarvitsemme myös sitä itse. On harmillista huomata hallituskeskusteluissa hyvän idean tultua esille, että pelätään, että ajatus saatetaan tyrmätä työntekijän puolelta. Kulutamme paljon aikaa siihen, että mietimme miten uusi idea tai tarve yhdistyksen toimintaan olisi parhainta onnistumista työntekijän kannalta. Empaattisuus on hyvä asia, mutta se tuo myös pelkoa, miten toimia oikein. Työnantajan roolin merkitystä ei pidä kadottaa.

Omat sisäiset ajatukset saattavat muuttua kuormiksi, jotka saavat vääriä nimityksiä ja ymmärtämättömyys ruokkii helpostikin virheitä. On siis syytä panostaa työhyvinvointiin. Ihmisten pitää saada tulla kuulluksi. Joudun roolissani miettimään mitä työhyvinvointipäivä voi maksaa yhdistykselle. Mielestäni lähtökohta on työterveyshuollon palveluissa. Pidän myös tärkeänä, että työntekijöiden lisäksi myös hallitusjäsenet osallistuvat työhyvinvointipäivään. Yhteisiä tapaamisia henkilökunnan kanssa on järjestetty aamukahvin merkeissä, mutta on tärkeää saada rakentavia eväitä yhdistyksen eteen tehtävään työskentelyyn. Työhyvinvointipäivää rakennetaan tällä hetkellä puolivuosittain toistuvaksi henkilökunnan virkistyspäiväksi. Ison yhdistyksen on seurattava yhteiskunnan muiden alojen käytänteitä työnantajan roolissa. Näin myös saamme budjetoitua sen tulevaan vuoteen.

En vähättele ammattiapua. Se on monesti paikallaan, kun omat eväät eivät riitä. Yhdistyksessä tilanne on hyvä työntekijöiden kannalta. Työhyvinvointia järjestetään ammattimaisesti. Taiteilijoina me emme aina ole hyvien työterveyspalvelujen äärellä ja itsensä hoitaminen saattaa unohtua. Omaa työhyvinvointiani kautta vuosien on alitajuntaisesti ollut, kuten suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, pako mökille tai yleensä luontoon. Luotan vahvasti vihreän värin voimaan. Se on hankala väri maalarille ehkä juuri sen vuoksi, että sen vaikutusalue kuuluu enemmän mielentiloihin kuin maalaukselle alistetuille tehtäville. Olen kävellyt yksin eräät kilometrit talloen murheet maahan. Joillekin asioille taiteilijaherkkyyden vuoksi, suruaika on välillä liian pitkä. Jos niin tapahtuu, se katkeroittaa. Jotta sille tasolle ei joutuisi, asia tulee käsitellä pois. Annan itselleni ajan murehtia, mutta sitten on uusien mahdollisuuksien vuoro. Tämä on tapani vaalia omaa luovuuden lahjaa.

Vartti puheenjohtajalta blogit ovat tämän jälkeen jäsenistön luettavissa heille tiedotetun salasanan takana.